Vietettiin viime perjantaina poikaystäväni kanssa ensimmäinen ystävänpäivä yhdessä.
Poikaystäväni ollessa joukkueensa saunaillassa, järjestin hänelle yllätyksen.
Yllätystä järjestäessä pieniä haasteita toi: uuden asunnon vähäinen huonekalun määrä ja tiettyjen astioiden puuttuminen. Mielikuvitasta käyttäen, sain rakennettua mieluisan illallispöydän.
Myöhemmin illalla poikaystäväni saapui kotiin ja päästiin viettämään iltaa yhdessä.
Illallisen jälkeen poikaystäväni toi mulle söpön vaaleanpunaisen paketin, jonka sisällä oli Giorgio Armanin Si -tuoksu ja saman merkin meikkipussisetti.
Kultani ystävänpäivälahja, sai mut liikuttumaan. Oli ilo huomata se, että hän on kuunnellut mua tarkasti, heh ;)
Kultani ystävänpäivälahja, sai mut liikuttumaan. Oli ilo huomata se, että hän on kuunnellut mua tarkasti, heh ;)
Olohuoneen pöytä rakennettiin arkusta ja puulevystä.
Lauantaina matkustettiin porukalla Turkuun viettämään viikonloppua.
Oli kiva tutustua uusiin kivoihin ihmisiin, syödä hyvää ruokaa ja ottaa iisisti. En ollut vähään aikaan käynyt ulkona, joten oli kiva pyörähtää myös tanssilattialla.
Reilu pari vuotta sitten jouduin luopumaan koirastani Ameliesta tiettyjen syiden johdosta.
Nyt Turussa ollessani, päätin pirauttaa koiran nykyiselle omistajalle ja ehdottaa Amelien treffaamista.
Tapaaminen onnistui ja pääsin näkemään rakkaan Amelien. Matkalla kohti Lietoa, olin hieman jännittynyt. Olen useasti kaivannut Amelieta ja ehkä huonoina päivinä myös vähän katunutkin entisen koirani myymistä.
Saavuttiin lopulta määränpäähän, Amelie odotti ulkona ja juoksi mun luokse häntä heiluen. Ihan kuin meidän erosta ei olisi mennyt päivääkään. Amelie oli saanut vähän painoa, mutta muuten hän oli samanlainen kuin ennen. Oli ilo huomata se, että Amelie oli saanut hienon perheen, jotka rakastavat häntä paljon.
Tunnin leikkimisen jälkeen, oli aika sanoa taas hyvästit. Silitin Amelien poskia ja pidättelin itkua. Poistuin nopeasti tilanteesta, jotta en näyttäisi suruani.
Kävellessäni autolle, purskahdin itkuun. Tunne oli hyvin ristiriitainen.
Jos olet joskus joutunut luopumaan koirastasi, tiedät millaista se on. Koira on kuin ihmisen paras kaveri ja niin Amelie oli mulle. <3
.jpg)
Hei, en halua kommentoida tätä ollenkaan näsäviisaasti (vaikka ei tämä muulta voi kuulostaakaan, joten pahoittelut etukäteen). Olet kivanoloinen ja kauniskasvoinen sekä elegantti tyttö ja pidät persoonallista blogia, joka on muutakin kuin vain tavaraesittelyä, kiitos siitä! Blogistasi tulisi vielä parempi jos hieman tarkistaisit pilkutustasi, tämä postaus on hyvä esimerkki siitä. Lauseenvastikkeita (esim. "mielikuvitusta käyttäen" tai "kävellessäni") käytettäessä ei tule pikkua tämän ilmaisun perään. Pahoittelut tästä huomautuksesta, tämä on pientä hienosäätöä. Kiitos kivasta ja raikkaasta blogista! :)
VastaaPoistaTosi kiva ja ihana blogi sinulla! Yllätysten järjestäminen on ihan parasta ainakin mun mielestä ja tykkään myös noista "haasteista". Mun entisen poikaystävän kanssa meillä oli aina ongelma, kun ei oltu hirveen aktiivisia kaupassa kävijöitä ja jääkaapissa exän asunnolla oli vain yksi hylly (soluasunto) niin ei ollut tilaa ruuille kunnolla. Jouduttiin aina soveltamaan mitä syödään ja keksitään yhdestä kanapaketista, purkista raejuustoa, chilikastikkeesta ja keittojuureksista. Kyllä siinä ihmeellisesti keksi hyvää ruokaa kämäisistä tarvikkeista. Molemmat vielä söi enempi, kun laki sallii, sillä urheiltiin tuolloin aktiivisesti SM-tasolla. Kivoja muistoja ja näin jälkeen päin naurattaa. :)
VastaaPoistaSait uuden lukijan!