Kasvissyöjän tekemä ensimmäinen liharuoka

Olen ollut pienestä tytöstä asti kasvissyöjä. Olen varmasti jo jotain teille kertonut, mutta uusille lukijoille valaisen vähän tarinaani. Vanhempieni mukaan olin noin neljä vuotias, kun rupesin kieltäytymään liharuuista. Muistan hyvin hämärästi muiston ruokailuhetkestä, kun istuimme äitini kanssa ruokapöydässä viimeisinä ja äitini yritti syöttää mulle kalapuikkoja perunoiden kera. Syöminen oli hyvin hidasta, koska temppuiluihini meni suurin osa ajasta. En osaa tarkalleen sanoa miksi lopetin lihan syömisen. Muistan, että inhosin sen makua ja jostain kumman syystä kammoksuin sitä. Niitä hetkiä oli useita ja aina ruokailuhetket viivästyivät mun temppuilujen takia. Taisin olla lapsena aika jääräpää ja voimakastahtoinen. Nyt aikuisena pidän käyttäytymistäni hyvin typeränä, mutta mitä sitä tekemään, kun ruokailuhetket menivät aina yhtä itkun kanssa.
Muistan, kun olimme perheeni kanssa McDonald’sissa, siihen aikaan hampurilaiset tulivat niissä bokseissa. Sillä välin, kun vanhempani olivat kassalla vielä maksamassa, niin irrotin pihvin välistä ja laitoin sen takaisin boksiin. Sen jälkeen tyytyväisenä söin hampurilaiseni loppuun.

Saimme myöhemmin perheeseemme koiran ja sen jälkeen liharuuat oli helppo tiputtaa pöydän alta koiralle ja ruokailuhetket sujuivat sen jälkeen loistavasti.

Olen ollut hyvin tarkka kasvissyöjänä. Liha ei ole saanut osua kasviksiin tai samalla veitsellä ei ole saanut leikkaa esimerkiksi lihapizzaa ennen kasvispizzaa. Sen takia mm. veljeni aina kiusoitteli mua ja väitti laittavansa ruokaani lihapaloja. En tiedä sitten, että onko ruokaani koskaan lihapaloja sujautettu, mutta silti olen ruokani syönyt iloisin mielin.
Vanhempani lupasivat maksaa mulle viisikymmentä euroa, jos suostuisin maistamaan pienen palan lihaa. Rahoja ei sitten koskaan tullut, kun ajatuskin maistamisesta kammotti mua.

Noin vuosi sitten maistoin lihaa ensimmäistä kertaa. Olin itse asiassa silloin sen aikaisen poikaystäväni kanssa syömässä Dubaissa ravintolassa ja ajatus alkoi houkutella. Sinä iltana suostuin maistamaan hyvin pienen palan lihaa. Olihan se säälittävän pientä, mutta mulle ensikertalaisena hyvin suurta. Ravintolassa ei ollut tarjolla pääruuaksi kasvisannoksia, joten kokki lupasi tehdä mulle jonkun special aterian. Olin sitä ennen tarjoilijalle kertonut, etten syö myöskään kananmunaa tai sieniä. Tottakai special ateriaani sisältyi sieniä ja kananmunaa papujen kera. Siinä hetkessä en osannut muuta kuin nauraa. Tuntui, että mua koeteltiin ja todella haluttiin laittaa mut maistamaan juuri niitä aineksia mitä en ole voinut sietää. Pyysin poikaystävältäni muutaman perunan ja niiden avulla sain ruokani suurimmaksi osaksi syötyä.
Jos olisin ollut järkevä, niin olisin pitänyt suuni kiinni ja Suomeen palattuani olisin tehnyt kaupat vanhempieni kanssa, hehh.

Muutama kuukausi sitten söin ensimmäistä kertaa kasvissyöjänä kokonaisen kanarisoton. Pureskelin kanapaloja ja samaan aikaan mielikuvitukseni juoksi ja teki vaikeaa ruokailuhetkestäni. Sain silti kaikki syötyä.
Olen pitkään halunnut oppia tekemään liharuokia. Itseni takia, mutta myös tuleville lapsilleni. Rehellisesti sanottuna olen kokenut kasvisruokavalioni ongelmana miehille suhteissa. En tiedä oliko se mun todellinen syy aloittaa liharuokien maistaminen vai janosinko ruokavaliooni jo jotain uutta.
Onko sillä sen väliä, että syökö nainen lihaa vai ei, jos syö terveellisesti ja saa kaiken tarvitsevan ruokavaliostaan.

Vietettiin kaverini ystävänpäiväjuhlia perjantaina. Ilta oli kaikin puolin mainio! Seuraavana aamuna kävin nälkäisenä ruokakaupassa ja sain ajatuksen, että tekisin liharuokaa. Sain onneksi myyjältä hyvän vinkin.
Kotiin saavuttuani siskoni poika Beni oli ovella jo mua vastassa, otti kassini ja kantoi ne keittiöön. Hän nosti viimeisenä fileepihvit pöydälle. Samaan aikaan äitini ja siskoni hämmästelivät fileepakettia pöydällä. Siskoni sanoja lainaten "en tiedä ollaanko nyt Madventures –sarjan kuvauksissa vai kotona Vantaalla"  Eihän kukaan ollut tottunut siihen, että ruokakasseissani löytyisi lihaa. Se oli ennenkuulumatonta.

Tämä oli sitten mun kolmas kokonainen liha-ateria. En voi sanoa, että nyt joka kerta valitsisin lihavaihtoehdon ravintolasta, mutta nyt kynnykseni maistaa ja syödä lihaa on pienempi.