Viimeisten viikkojen aikana olen ollut tosi kiireinen. Olen sopinut liikaa menoja yhdelle päivälle ja todella ylikuormittanut itseäni. Vaadin itseltäni välillä liikaa ja siksi jotkut asiat ovat vaatineet multa enemmän aikaa, kun normaalisti. Olet itsesi pahin vihollinen. Kuka muu korvaasi kuiskii, että et ole tarpeeksi hyvä, voisit olla parempi tai miksi teit näin. Mitä jos katkaistaisiin välit poikki turhien typerien ajatuksien kanssa ja otettaisiin vaan rennosti.
Ystäväni sanoi mulle viikko sitten, että hän on huolissaan mun jaksamisesta. Ajattelin aluksi, että turhaan hän huolehtii, kaikki on hyvin. Tulin kipeäksi reilu viikko sitten ja se vei multa lisää energiaa. En levännyt kunnolla flunssaa pois, joten siksi sairastelu pitkästyi.
Tiedätkö sen äänen mielessäsi, joka ohjaa sua siirtämään tehtävät aina myöhemmäksi. Loppujen lopuksi tehtäviä onkin kasautunut muutama liikaa ja se vaikeuttaa niiden tekemistä loppuun.
Pieni masistelu tähän alkuun, mutta aina ei voi ja tarvitse jaksaa!
Avaimet lukkojen takana..
Perjantain työpäivän jälkeen unohdin vahingossa avaimeni takahuoneeseen, kun lähdin käymään vessassa. Ovi meni lukkoon ja en päässyt enää takaisin sisälle. Miten turhauttava tunne! Tunnin odottelun jälkeen työkaverini saapui (pelastamaan mut :D ) ja sain vihdoinkin tavarani ja pääsin lähtemään kaverini juhliin. Vastoinkäymisten jälkeen pääsin vihdoinkin perille ja pääsin nauttimaan illasta.
Oli ihana nähdä tuttuja ja oppia tuntemaan uusia ihmisiä. Ilta oli tosi hauska ja se piristi mun viikonloppua.
Kun haluan todella rentoutua, katson telkkarista jotain hömppää. Kumman Kaa ja Los Serrano ovat loistavat vaihtoehdot siihen. Tyhjennän mielen ja syön jotain hyvää.
Katsoin jonkin aikaa sitten leffan The Blind Side (elämä pelissä). Se kertoo pojasta, joka saa mahdollisuuden parempaan elämään. Leffa on koskettava ja hauska. Lainasin leffan uudelleen, koska se oli niin huippu!
